Ohessa vastaukseni Länsi-Vantaan kehitystä, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vanhuspalveluita koskevaan viestiin. Monilla on huoli alueellisen tasa-arvon toteutumisesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Saako lähipalveluita? Viedäänkö Länsi-Vantaan palvelut Tikkurilaan? Samantyyppisiä huoliviestejä on tullut useita, joten julkistan tämän vastauksen (anonyymisti) tässä.
Vastaus
Viestissä kuvaillaan mielestäni ihan aiheellisia huolia, joita moni muukin länsivantaalainen on minulle esittänyt. Itä-länsi-jako ei tietenkään ole millään tavalla uusi, siitähän väännetään aina neljän vuoden välein kuntavaaleissakin, mutta on ymmärrettävää, että yhteenliittymä Keravan kanssa herättää keskustelua palvelujen suuntautumisesta jatkossa.
Olin kuntavaalien alla, ja olen edelleenkin, sitä mieltä, että kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti ja -painoisesti. Vantaan uusi valtuustostrategia julkistetaan pian ja siinä tulee olemaan kyllä vahvasti painotettuna kaupungin monikeskuksisuus. Tulevina vuosina tehdään paljon infrainvestointeja nimenomaan Myyrmäen suuralueelle, sitä mukaa kun Tikkurilan rakentaminen alkaa rauhoittua. Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus ja ”kasvot” ulospäin muualle maailmaan, joten tavallaan ymmärrän, että sen uudistamiseen halutaan nyt satsata.
Vaikutan itse kaupunkisuunnittelusta vastaavassa lautakunnassa, joten minulla on suora näkymä siihen, mitä kaupungissa missäkin tapahtuu. Omassa ajattelussani Myyrmäen seudun vetovoimaa kehitetään mm. rakennuskantaa uudistamalla, tekemällä siitä hyville veronmaksajille houkutteleva ja mahdollistamalla uuden yritystoiminnan tulo alueelle – sitä kautta saadaan elinvoimaa koko alueelle. Moni länsivantaalainen asioi Helsingin tai Espoon puolella, kun tarvittavia palveluita ei löydy lähempää.
Mitä sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee, niin näkisin, että Vantaalle tulee vähintään kaksi isoa laajan palvelun sote-keskusta – yksi Tikkurilaan ja yksi Myyrmäkeen. Näillä näkymin kaikki nykyiset terveysasemat säilyvät. Sanoisin, että eniten keravalaisten tulee olla palveluistaan huolissaan, koska hehän jäävät väistämättä vähemmistöön tulevassa valtuustossa. Lääkäripalveluita voi olla järkevää tarjota isoissa yksiköissä, mistä saman katon alta saisi myös mm. erikoislääkärin palveluita.
Palvelujen täytyy kuitenkin aina olla asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisia niin sijainniltaan kuin tuotantotavaltaankin. Vanhuspalveluita ja esim. neuvolapalveluita pitäisi saada siellä, missä asukkaatkin ovat, jotta kenenkään ei tarvitse matkustaa toiselle puolelle kaupunkia varsinkaan silloin, jos oma liikuntakyky on heikko. Palveluntuotanto taas voi olla mielestäni joko hyvinvointialueen omaa tai sitten esim. palvelusetelillä hankittua. Pidän myös ehdottoman tärkeänä, että hankintaosaamisen ja sopimusten tasoa nostetaan ja laadunvalvontaa kehitetään, jotta näitä ns. Attendo-kohuja ei pääsisi syntymään.
On selvää, että hyvinvointialueet kohtaavat myös rahoitusvaikeuksia. Kantavana ajatuksenani onkin se, että tekemistä on pakko uudistaa – palveluita ja prosesseja täytyy kehittää siten, että niissä ei ole tyhjäkäyntiä, vaan keskitytään hoidon lopputulosten ja sujuvuuden parantamiseen. Tilannehan ei parane pelkästään sillä, että konsultit käyvät puhumassa pehmoisia johdolle – kehitysmyönteisyys ja koko henkilöstön oman työn kehittäminen pitää ottaa alusta asti osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Ja hyvistä ideoista pitää myös palkita.
Toivottavasti tämä yhtään selkeytti. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia, mutta itse haluan ainakin, että läntisen Vantaan palvelutasoa kehitetään rohkeasti myös tulevalla hyvinvointialueella.