Kuntavaalit

Autoilu

Yksityisautoilua ja joukkoliikennettä ei tarvitse asettaa vastakkain. Julkinen liikenne ei usein ole se toimivin vaihtoehto esim. kiireiselle lapsiperheelle. Autoilu muuttuu koko ajan puhtaammaksi, kun teknologia kehittyy.

Vantaan ei tule edistää alueellaan tiemaksuja. Maksut kohdistuisivat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin työssäkäyviin, jotka tarvitsevat arjessaan autoa. Suurituloisillahan on ne varaa helposti maksaa.

Koronakriisi

Koronaviruksen torjunta on hoidettu Suomessa puutteellisesti. Olemme pärjänneet toistaiseksi kohtuullisesti viranomaisten sekoiluista huolimatta. Rajat olisi pitänyt sulkea jo keväällä 2020, jolloin olisimme voineet siirtää torjuntatoimet (testaus, karanteenit) rajalle. Maan sisällä olisi voitu elää suhteellisen normaalia elämää.

Jos korona erilaisine variantteineen ryöpsähtää uudelleen, on saatava nopea valmius rajakaranteeneihin ja testaukseen. Ihmisten mielenterveys alkaa olla koetuksella, jos maansisäisiä rajoituksia joudutaan jatkamaan kuukausikaupalla.

Koska Suomen päälentoasema on Vantaalla, kaupungilla on pandemiatilanteessa avainasema koko maan terveysturvallisuuden varmistamisessa. Opitaan koronasta ja valmistaudutaan tulevaa varten.

Kaupunkikehitys

Vantaan eri alueita tulee kehittää tasapuolisesti. Olemme maantieteellisesti hajautunut kaupunki ja meillä on monta aluekeskusta. Ei voi olla niin, että kehitetään esim. pelkästään Itä-Vantaata.

Myyrmäen seutu tulee ottaa vahvemmin huomioon, kun kehityskohteita suunnitellaan. Myös Kivistön palveluiden kehitystä tulee huomattavasti vauhdittaa nykyisestä ja kadunvarsipysäköintiä täytyy mahdollisuuksien mukaan lisätä.

Vantaalla rakennetaan paljon ja lisää asukkaita virtaa vuosi vuodelta. Ei ole syytä vauhtisokeuteen – alueiden ominaispiirteitä täytyy kunnioittaa esimerkiksi siten, että pientaloalueille ei rakenneta kerrostaloja. Tämän tavoitteen eteen Kokoomus on tehnytkin Vantaalla töitä.

Hallinto ja byrokratia

Meillä ei ole varaa ylläpitää massiivisia byrokratiakoneistoja. Vantaan kunnallista päätöksentekoa tulee lain sallimissa rajoissa joustavoittaa. Kaupungin töissä tulee rahallisesti kannustaa tehokkuutta kasvattaviin työtapoihin. Tartutaan ennakkoluulottomasti tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin myös virastoissa.

Tavoitteeni on Lean Vantaa!

Verotus

Kunnallisveroa ei pidä tulevalla vaalikaudella kiristää. Vantaa kilpailee hyvistä veronmaksajista muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Laskisin veroprosenttia Helsingin ja Espoon tasolle (18%).

Terveyspalvelut

Sivistynyt Vantaa huolehtii myös sairaista ja vanhoista. Lääkäriin täytyy päästä nopeasti silloin, kun vaiva on ajankohtainen – ei vasta kuukausien kuluttua. Turha ideologinen vastakkainasettelu julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä pitää purkaa. Ostopalveluita voidaan käyttää, jos kunnan oma palveluntuotanto on jumissa.

Sote-uudistus ei tule olemaan Vantaan kannalta edullinen, mutta terveyspalvelut pitää silti järjestää laadukkaasti. Pyrkisin hyödyntämään digitaalisuutta enemmän mm. hoidon tarpeen arvioinnissa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Tehokkuus tuo mukanaan usein kustannussäästöjä.

Yrittäjyys

Vantaan sijainti Suomen merkittävimpien valtaväylien risteyskohdissa on meille kilpailuetu. Meillä toimivat yritykset saavat logistista hyötyä verrattuna vaikkapa Helsingin keskustassa toimiviin kilpailijoihin.

Koronan jälkeen yritykset tarvitsevat hiukan vetoapua. Julkista tukea on nyt jaettu valtion toimesta kunnille, nyt on kuntien vuoro auttaa yrityksiä. En nyt tarkoita suoraa rahan kippaamista, vaan konkreettisia tekoja Vantaan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Kaupungin tiloissa vuokralaisina olevien yritysten vuokrahelpotuksia koronan vuoksi kannattaa edistää. Meillä pitää myös olla soveltuvia toiminta-alueita kaikenlaisille yrityksille, lähtien startupeista. Yrityspalveluiden täytyy toimia kevyellä byrokratialla ja kaupungin oppilaitosten (esim. ammattikoulut) yhteistyötä yritysten kanssa pitää voimakkaasti lisätä.

Nuorisopalvelut

Koronasta kärsivät ehkä eniten nuoret. Sukupolvikokemuksia jää väliin tai ne lykkääntyvät rajoitusten vuoksi. Siksi akuutin kriisin väistyttyä nuorisotoiminnasta ei saa ainakaan leikata.

Tuetaan rohkeasti nuorisourheilua ja omaehtoista vapaa-ajantoimintaa. Kannustaisin nuoria myös omaan yritystoimintaan matalalla kynnyksellä. Kaupungin kannattaa tässä asiassa olla aloitteellinen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tosiasia. Tarvitaan paljon panostuksia puhtaaseen energiaan, liikenteeseen ja asumiseen. Myös Vantaalla. Vantaan Energia luopuukin esimerkillisesti fossiilisista polttoaineista vuonna 2026.

Meidän on kuitenkin keskityttävä olennaiseen eli tekoihin, jotka vaikuttavat isossa mittakaavassa; keskustelu lasten kouluruoasta menee mielestäni epäoleelliseksi näpertelyksi. Puhdas lähiruoka kunniaan, lihalla tai ilman!

Kehottaisin Vantaata tutustumaan esimerkiksi pienydinvoiman mahdollisuuksiin. Se mahdollistaa paikallisen ja luotettavan, CO2-päästöttömän energiantuotannon. Vantaa voisi myös tukea sähköautojen latausinfran rakentamista alueellaan.

Ison skaalan ratkaisuista suosisin päästökauppaa ja hiilitulleja. Nämä ratkaistaan parhaiten/tehokkaimmin EU:n tasolla.

Joukkoliikenne

Vantaan kaupungin tulee olla aktiivinen seudullisessa joukkoliikennesuunnittelutyössä. Työ tehdään valtaosin HSL:ssä, mutta kunnilla on toki sananvaltaa asioissa.

Erityisesti poikittaisliikenteeseen täytyy panostaa, vaikka kehärata toikin aikanaan merkittävän parannuksen kulkuyhteyksiin. Vantaa voisi profiloitua erityisesti sähköisten superbussien kannattajaksi. Niillä voitaisiin hoitaa korkeaa välityskykyä vaativa runkoliikenne. Ratkaisu tulisi infraltaan kallista ratikkaa paljonkin edullisemmaksi.

Haluan erityisesti painottaa, että omassa ajattelussani bussi tai ratikka ei ole oman auton “vihollinen”. Liikennemuodot täydentävät toisiaan. Kannatankin lämpimästi esimerkiksi toimivaa liityntäpysäköintiä.

Koulutus

Talouskurimuksesta huolimatta meidän on sijoitettava tulevaisuuteen: lapsiin ja nuoriin. Osaava nuoriso on Suomen hyvinvoinnin ja kasvun tae. Lisäisin luonnontieteiden opetusta kouluissamme ja kannustaisin opiskelijoita hakeutumaan erityisesti tekniikan alan jatko-opintoihin.

Kiusaamista ei tule suvaita. Toruminen ja päänsilittely eivät (aina) toimi, joten koviakin keinoja pitää voida käyttää. Kiusaajan pitää vaikka sitten vaihtaa koulua.

Opettajien pitää voida keskittyä opettamiseen. Jokaisessa peruskoulussa on oltava koulupsykologi, riittävästi koulunkäyntiavustajia ja tarvittaessa vartijoita.

Ratikka

Nykysuunnitelman mukaiseen ratikkaan suhtaudun hiukan varauksella. Hanke on taloustilanteeseen nähden kallis, eikä se palvele Vantaan länsiosaa millään tavalla. Jos ja kun hanke kuitenkin rahoittaa itse itsensä, silloin mielelläni äänestän sen puolesta. Ei ole ideologista pakkoa.

Yleisesti ottaen olen kiskoliikenteen ystävä, ja mielestäni sen lisääminen on yksi keino matkalla kohti ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointia.

Kun liikenne ylipäätään sähköistyy, tulee markkinoille myös lisää erilaisia sähköbussiratkaisuja. Nivelellä varustettu sähköbussi voi olla hyvä vaihtoehto ratikalle, eikä se vaadi suuria infrainvestointeja.

Velkaantuminen

Koronasta huolimatta Vantaan velka tulee kääntää laskuun tulevalla vaalikaudella. Laskua ei saa maksattaa tulevilla sukupolvilla. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluiden priorisointia (=leikkauksia), ulkoistamisia tai tehostamista. Suosisin jälkimmäistä. Työntekijöiden kiusaaminen epävarmuudella ei ole kenenkään etu.

Maahanmuutto

Tämä ei ole välttämättä asia, mihin kuntapoliitikko voi hirveästi vaikuttaa, mutta vastaanpa nyt kuitenkin. Tiivistän: kannatan työperäistä, mutta haluan vähentää humanitaarista maahanmuuttoa.

Vanheneva Suomi tarvitsee työvoimaa. Se on matemaattinen fakta; vaikka syntyvyys ampaisisi nyt nousuun, sen vaikutus näkyy vasta viiveellä. Työperäisen maahanmuuton pitää kuitenkin olla aidosti työperäistä. Sosiaalitukimenoja ei ole varaa kasvattaa enää yhtään. Parhaiten huippuosaajia houkutellaan luomalla sellainen ilmapiiri, että tänne kannattaa tulla: kilpailukykyinen verotus, hyvät koulut, turvallinen yhteiskunta.

Humanitaarisessa maahanmuutossa painopistettä pitäisi kohdentaa eri tavalla: tuetaan mieluummin hädänalaisia lähtömaissa ja niiden lähialueilla. Pyritään poistamaan pakolaisuuden juurisyitä. Autetaan kehitysmaita auttamaan itse itseään; panostetaan siis koulutukseen, erityisesti naisten ja tyttöjen koulutukseen.

Niiden harvojen, joita Eurooppaan otetaan, täytyy olla aidosti hädänalaisia, ensisijaisesti naisia ja perheitä. Kiintiöpakolaisjärjestelmä soveltuu tähän hyvin. Tänne tuleville ihmisille pitää voida myös asettaa vaatimuksia: ensisijainen tavoite on oppia suomen tai ruotsin kieltä.

Suomessa voi olla vain laillisesti. Rikollisen toiminnan täytyy olla maastapoistamisperuste.